7. Julkaisualustat

 Kuvankäsittelyssä on aina hyvä tietää, missä kuva julkaistaan. Merkittävin ero on siinä, käytetäänkö kuvaa digitaalisilla näyttölaitteilla vai painotuotteessa - vai kenties molemmissa. Julkaisualustan valinta vaikuttaa muun muassa kuvan 

• tiedostomuotoon,
• kokoon,
• resoluutioon ja 
• väreihin.

Jos et tiedä, missä kuvaa on tarkoitus käyttää, niin hyvä perussääntö on tehdä kuvasta riittävän laadukas painokäyttöön, sillä silloin siitä on helppo muokata tarvittaessa myös verkkokäyttöön sopiva versio.

7.1 Kuva verkkoon

Verkkojulkaisuun sopiva tiedostomuoto

Kun kuvaa muokataan verkkokäyttöön, on ensiarvoisen tärkeää, että kuvalla on oikea tiedostomuoto. Verkkoselaimet tukevat tällä hetkellä pääsääntöisesti seuraavia kuvatiedostotyyppejä, jotka kukin soveltuvat hieman erilaisiin käyttötarkoituksiin

• JPG (näyttää 16 milj. väriä): valokuva
• PNG (näyttää 2⁴⁸ miljoonaa väriä): valokuva, jossa on läpinäkyvyyttä
• GIF (näyttää 256 väriä): piirroskuva, logo, kaavio

Sekä GIF- että PNG-tiedostoihin on tallennuksen yhteydessä mahdollista määritellä lomitusominaisuus (interlacing), jolloin kuva sivun latautumisen yhteydessä tulee esille asteittain tarkentuen. Valokuvat, joissa on läpinäkyviä osioita, voi tallentaa myös GIF-tiedostoina, mutta silloin käytettävissä olevien värisävyjen määrä on huomattavasti pienempi.

Jos kuva tallennetaan ja viedään verkkoon jossain muussa tiedostomuodossa, se ei välttämättä näy verkkosivulla. Kuvatiedoston voi toki viedä verkkoon muussakin tiedostomuodossa, jos tarkoitus on, että se ei aukea verkkosivulla, vaan käyttäjä vain lataa sen omalle koneelleen ja avaa sitten sopivassa ohjelmassa.

(Kuvatiedostomuotoja on käsitelty kurssin ensimmäisessä osiossa.)

Verkkokuvan koko ja resoluutio

Verkkosivujen käytettävyyden kannalta on yleensä tärkeää, että sivujen sisältö avautuu riittävän nopeasti riippumatta siitä, onko kävijä laajakaistayhteyden päässä kotikoneellaan vai selaako hän verkkosivuja älypuhelimen näytöltä laiturin nokassa. Tämä edellyttää verkkokuvalta riittävän pientä tiedostokokoa.

Tiedostokokoon vaikuttavat monet seikat:

• tiedostomuoto: esim. toistettavien värien määrä
• leveys ja korkeus
• resoluutio: mitä suurempi resoluutio, sitä enemmän informaatiota
• värijärjestelmä: värikuva vie enemmän tilaa kuin harmaasävykuva

Onkin järkevää muokata kuvan leveys ja korkeus loppukäyttöön sopiviksi jo kuvankäsittelyohjelmassa, ei vasta verkkosivueditorissa. Tällöin kuvassa ei ole turhia bittejä tai pikseleitä. Jos kuva julkaistaan vaikkapa kuvituskuvana olemassa olevalla verkkosivustolla, sivuston ylläpitäjältä voi usein saada tarkatkin tiedot siitä, minkä kokoinen kuvan tulisi olla tai mihin rajoihin sen ainakin tulisi mahtua.

Verkkojulkaisussa kuvan resoluutiolla ei ole oikeastaan merkitystä. Näytön leveyttä ja korkeutta mitataan pikseleissä, joten vain kuvan leveys ja korkeus määrittävät sen kokoa näytöllä, ei resoluutio. Yleisesti verkkojulkaisussa kuitenkin ohjeistetaan käyttämään resoluutiota 72 ja 96 ppi. Tätä suurempi resoluutio suurentaa kuvan tiedostokokoa, mutta ei tee siitä verkkokäyttöön sen laadukkaampaa. Näytöllä laadun paranemista ei siis huomaa, mutta tiedosto latautuu hitaammin.

Verkkokuvan värit

Verkkojulkaisuun tarkoitetuissa kuvissa on syytä käyttää aina RGB-värijärjestelmää, koska sitä käyttävät useimmiten myös tietokoneiden ym. laitteiden näytöt. RGB-kuvissa värit määritellään punaisen, vihreän ja sinisen yhdistelminä. Myös harmaasävykuvia voi käyttää verkkojulkaisussa. (Värijärjestelmiä käsiteltiin enemmän 3. osiossa.)

📝Tehtävä 7.1

Valitse kuva, jonka käyttöön sinulla on oikeudet ja joka mielestäsi sopisi Jyväskylän yliopiston julkaiseman Human Technology -aikakausjulkaisun teemakuvaksi. Muokkaa kuva verkkojulkaisuun sopivaksi. Kuvan tulee täyttää seuraavat ehdot:

• värimoodi: RGB
• tiedostomuoto: JPG
• joko vaakakuva (leveys max 900 px, korkeus 250 px) tai pystykuva (leveys 250px, korkeus 250px)

Julkaise kuva blogipostissa. Muista mainita alkuperäisen kuvan ottaja ja mahdolliset lisenssit sekä lisätä mukaan linkki alkuperäisen kuvan ja/tai lisenssin sivuille, mikäli kuvan käyttöehdoissa tätä edellytetään. Kerro myös, mikäli kuva sopisi mielestäsi erityisen hyvin jonkin yksittäisen verkkosivun teemakuvaksi sopisi, ja kerro miksi.

7.2 Kuva painoon

Kiiltävä aikakauslehden kansi, huomiota herättävä mainosjuliste, tietokirjan huolella valittu kuvitus - kaikkien näiden kuvien eteen on tarvittu paljon erilaista osaamista. Mitä laadukkaampi alkuperäinen valokuva on, sitä vähemmän työtä tarvitaan jälkikäsittelyssä. Harvoin kuva kuitenkaan kulkeutuu painotuotteeseen ilman kuvankäsittelyohjelman kautta pyöräyttämistä.

Kuva: Prato / Flickr. CC BY-NC-ND 2.0.

Tärkeä lähtökohta laadukkaan painotuotteen laatimisessa on aina hyvä yhteistyökumppani eli painopalvelu. Mitä ammattimaisemasta tuotoksesta on kyse, sitä tärkeämpää on olla yhteydessä painopalvelun tuottajaan. Sieltä saa kaikki tarpeelliset tiedot siitä, missä muodossa materiaali on parasta toimittaa, ja miten valokuvia on hyvä muokata kuvankäsittelyohjelmassa. Jotta ohjeita olisi helppo ymmärtää, on hyvä tuntea perusperiaatteet, joita käyn läpi tässä blogipostissa. Käsittelen tässä siis nimenomana bittikarttakuvia. Lisätiedon saamiseksi suosittelen lämpimästi esimerkiksi Elina Pesosen kirjoittamaa Julkaisijan käsikirjaa (Docendo 2007).

Voitko vaikuttaa kuvan luomiseen?

Digikameran ja skannerin asetuksiin kannattaa tutustua, sillä jo kuvan luomisvaiheessa voi vaikuttaa sellaisiin kuvan ominaisuuksiin, jotka helpottavat kuvan hyödyntämistä painokäytössä. Tällaisia ovat esimerkiksi kuvan tallennusmuoto ja -koko. Mitä suurempi kuva on pikseli- ja tiedostokooltaan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet jälkikäsittelyyn.

Painokuvan paras tiedostomuoto on RAW tai TIFF

Pakkaamattomat kuvatiedostomuodot RAW ja TIFF ovat tärkeitä painojulkaisupuolella. Jos digitaalikamerassa on mahdollista valita tallennusmuoto etukäteen useista eri vaihtoehdoista, niin ammattilainen valitsee yleensä RAW-tiedoston. Nimensä mukaisesti RAW-tiedosto on ns. raakakuva, joka sisältää kuvan tiedot pakkaamattomassa muodossa ja tallentaa todella suuren määrän värisävyjä. Digitaalikamerassa on tietyt oletusasetukset, joiden avulla määritellään esimerkiksi kuvan kontrasti ja värikylläisyys. RAW-tiedostossa näitä määrittelyjä ei vielä ole tehty.

Painojulkaisuissa bittikarttakuvien tallentamiseen suositellaan useimmiten TIFF-tiedostomuotoa (myös TIF), joka on RAW-tiedostojen tavoin pakkaamaton tiedostomuoto. RAW-kuvista poiketen TIFF-tiedostoissa on kuitenkin määritelty esimerkiksi valkotasapaino ja värikylläisyys. Painopalvelut eivät vastaanota kuvia RAW-muodossa ja esimerkiksi taitto-ohjelmiin viedessä valokuvat on muunnettava toiseen tiedostomuotoon. Kuvankäsittelyn jälkeen myös RAW-kuvat kannattaa siis tallentaa TIFF-muodossa. Myös paperikuvia skannatessa on useimmiten mahdollista valita tiedostomuodoksi TIFF.

Useimmat kuvatiedostomuodot pakkaavat eli oikeastaan hävittävät tietoa. Näin tekevät esimerkiksi JPG, PNG ja GIF. Tiedostoista tulee samalla pienempiä, mikä säästää tilaa, mutta toisaalta kuvan laatu ja muokattavuus kärsivät. Pakatun tiedoston, esimerkiksi JPG-kuvan tallentaminen uudelleen TIFF-kuvana ei tuo takaisin hävinnyttä informaatiota. Siksi painokuntoon muokatessa on tärkeää käyttää alusta asti oikeaa tiedostomuotoa. Jos käytössä kuitenkin on vain JPG-muotoinen kuva, on hyvä tallentaa se uudelleen TIFF-muodossa muokkaamista varten. JPG-kuvan tallentaminen Save as (Tallenna nimellä) -toiminnolla uudeksi JPG-kuvaksi pakkaa kuvan joka kerta uudelleen ja hävittää informaatiota.

Painokuvan resoluutio on suurempi kuin verkkokuvan

Painokäyttöön ei ole helppo määrittää yleispätevää resoluutiota. Esimerkiksi lehtikuvissa käytetään usein 150 ppi:n resoluutiota, kun taas aikakauslehtiin ja kirjoihin käytettävissä kuvissa resoluution tulisi olla vähintään 300 ppi. Tämä ero johtuu käytössä olevan paperin ja painatustekniikan eroista.

Digitaalikameralla otetussa kuvassa saattaa olla varsin pieni resoluutio, mutta yleensä kuvan leveys ja korkeus ovat puolestaan niin suuret, että ns. kymppikuvaksi (15 cm x 10 cm) tulostaminen onnistuu ongelmitta. Pieni resoluutio, esimerkiksi 72, ei siis automaattisesti tee kuvasta liian heikkolaatuista tulostukseen, vaan kokonaisuus eli resoluutio, leveys ja korkeus yhdessä määrittävät kuvatiedoston sisältämien kuvapisteiden kokonaismäärän ja sitä kautta myös kuvan laadun. Jos kuva on suuri, niin sen resoluutiota on vielä varaa muokata sopivaksi.

Resoluution ja koon muuttaminen

Photoshopissa voi samassa ikkunassa ensin kasvattaa
kuvan resoluutiota ja sitten pienentää leveyttä ja korkeutta.
Tavoitteena on, että ikkunan yläreunassa oleva pikselien
määrä säilyisi mahdollisimman lähelle alkuperäistä.

Kun kuvan resoluutiota muutetaan painokelpoiseksi, on syytä muistaa, että kuvaan ei tule lisää informaatiota, vaikka pikselien määrä lisääntyisi. Siksi onkin useimmiten järkevää pitää pikselien kokonaismäärä samana, vaikka resoluutio muuttuisi.

Resoluution kasvattamisen yhteydessä on hyvä aina pienentää kuvan leveyttä ja korkeutta niin, että kuvatiedoston pikselien kokonaismäärä pysyy samana. Näin myöskään kuvatiedoston koko ei kasva turhaan. Resoluutiota pienentäessä voi kuvan fyysistä kokoa puolestaan kasvattaa samalla periaatteella, jos se on tarpeen. 

Vinkki: Joissakin GIMP-ohjelman versioissa työskentelyä voi helpottaa erilllinen Image > Print Size -toiminto.

Leikkuuvarat

Jos kuva tulee painotuotteessa kuten julisteessa tai esitteessä aivan paperin reunaan, niin kuvan koon muokkauksessa on muistettava leikkuuvarat. Tuotteet tulostetaan usein hieman lopullista kokoa suuremmalle paperille ja reunat leikataan lopuksi vastaamaan lopullista kokoa. Siksi myös painoon menevässä materiaalissa tulisi olla hieman "ylimääräistä", jotta leikkaaminen onnistuu varmasti.

Alkuperäinen kuva: Porsupah Ree / Flick.
CC BY-NC-SA 2.0.

Tyypillinen leikkuuvara on 3 mm. Kaikkien julisteen reunoihin asti ulottuvien valokuvien ja graafisten elementtien tulisi siis olla leikkuureunoistaan 3 mm suurempia kuin lopullinen painotuote.

Oikealla olevassa mallikuvassa on erotettu eri värisinä viivoina seuraavat reunat:

1. alkuperäisen kuvan reuna
2. painotuotteen reuna
3. marginaalin reuna

Viivojen 1 ja 2 väliin jäävä alue ei siis tule näkyville itse lopulliseen painotuotteeseen, vaan on juuri tuota mainittua leikkuuvaaraa. Jos leikatessa terä ei osu aivan viivan 2 kohdalle, niin leikkuuvara takaa, ettei tuotteen reunoihin jää ikäviä valkoisia raitoja.

Viivojen 2 ja 3 väliin jäävä alue on puolestaan marginaalia. Tälle alueelle ei kannata sijoittaa mitään erityisen tärkeää informaatiota, kuten tekstiä, jotta se ei leikatessa vahingoitu. 

Esimerkki: Olet tekemässä valokuvasta postikorttia, jonka koko vastaa tyypillisesti paperikoko A6 (105 x 148 mm). Silloin valokuvaan lisätään joka reunalle 3 mm, jolloin leveys kasvaa yhteensä 6 mm ja korkeus samoin. Valokuvan fyysiseksi kooksi tulee siis 111 x 154 mm ja resoluutioksi mielellään 300 ppi.

Värit näytöllä ja värit painotuotteessa

Painoissa käytetään useimmiten CMYK-värijärjestelmää, joten värikuvissakin on syytä käyttää tätä moodia. RGB-painojakin on, joten asia kannattaa aina tarkistaa. (GIMP-kuvankäsittelyohjelma ei suoraan tarjoa CMYK-profiilia.)

Värimaailmaa tarkemmin kuvan värit voi määrittää väriprofiilin avulla. Väriprofiilia käyttämällä voidaan kuvankäsittelyvaiheessa mahdollisimman tarkasti nähdä jo näytöltä, millaisina värit tulevat näyttäytymään valmiissa painotuotteessa. Painopalvelulta on usein saatavilla tarkka väriprofiili. Yleisimmät väriprofiilit saattavat löytyä kuvankäsittelyohjelmasta jo valmiina, mutta tarvittaessa niitä voidaan myös tallentaa verkosta ja asentaa itse.

Näyttöjen välillä on runsaasti eroja värien näyttämisessä. Painoa valitessa on hyvä tutustua painoyritysten sivuihin ja katsoa sieltä ohjeet materiaalin väreihin liittyen, jotta näytöllä näkyvät värit pysyisivät mahdollisimman samanlaisina valmiissa tuotteessa. Yleisin kompastuskivi on se, että tulostetussa tuotteessa värit saattavat muuttua paljon tummemmaksi tulostetussa työssä, kuin mitä ne näytöllä ovat. Oikean väriprofiilin käyttö auttaa kuitenkin pitkälle. Kuvista on aina hyvä pyytää koevedoksia, jolloin lopulliset värit on mahdollista tarkistaa.

Näytön kirkkauden ja kontrastin säätö on helppo tehdä millä tahansa näytöllä. Hyviä testikuvia oman näytön tarkasteluun löytyy esimerkiksi Leuku.fi-sivustolta.

📝Tehtävä 7.2

Lataa tähän tehtävään kuva kampusnäkymästä. Ole tarkkana, että tallennat kuvan sen alta löytyvällä Original file -linkillä. Sivulla näkyvä esikatselukuva on JPG-kuva, joka ei sovi tämän tehtävän tarkoitukseen. Voit myös käyttää jotain muuta mieleistäsi TIFF-kuvaa.

• Tee kuvan väreille ja valoisuudelle mielestäsi tarpeelliset muokkaukset.
• Muokkaa kuvan koko sopivaksi esitteeseen, joka on kooltaan pystysuuntainen A5. Kuva tulee ulottumaan esitteen vasemmasta reunasta oikeaan reunaan, kuten viereisessä esimerkkikuvassa. Muista siis sisällyttää kuvan leveyteen myös leikkuuvarat. 

Tätä tehtävää et voi palauttaa suoraan blogissa. Palauta siis tehtävä laatimalla blogikirjoitus, jossa kerrot, mitä muokkauksia teit kuvalle, mitä ohjelmaa käytit ja  tarjoat linkin kuvan tallennuspaikkaan. Voit tallentaa kuvan esim. Google Driven kautta lataamalla tiedoston sinne ja jakamalla sen sitten kaikille linkin saaneille. Ohjeita löydät mm. yliopiston verkkosivuilla. (Huom! Yliopiston Google-tilillä on mahdollista jakaa tiedostoja myös vain yliopiston verkon käyttäjille, mutta tällä hetkellä se estää henkilökunnan pääsyn tiedostoihin. Jaa siis kuva kaikille linkin saaneille.) Jos käytät esim. Dropboxia, voit palauttaa tiedoston myös sen kautta postaamalla linkin blogiin.

Materiaali: Tanja Välisalo ja Saara Juutinen