6. Lainsäädäntö

 Miten toisten kuvia voi käyttää? Miten laki suojelee omia tuotoksiasi? Missä ylipäätään saa kuvata ja mitä kuvia voi julkaista? Tässä joitakin vastauksia.

6.1 Tekijänoikeuden perusteet

Kuva: marfis 75 / Flickr. CC BY-SA 2.0.

Tekijänoikeuslaki vaikuttaa mahdollisuuksiin käyttää toisten luomaa kuvamateriaalia. Myös itse luotujen kuvien tekijänoikeuksista on hyvä olla selvillä.

Mitä tekijänoikeudet oikeastaan ovat?

Kuvan tekijällä (tai kuvaajalla) on sekä moraalisia...

• Teoksen yhteydessä tekijän nimi on mainittava hyvän tavan mukaisesti (isyysoikeus).
• Teosta ei saa muunnella, eikä saattaa yleisön saataville sellaisessa yhteydessä, joka loukkaa teoksen omaperäisyyttä tai kirjallista tai taiteellista arvoa (respektioikeus).

...että taloudellisia oikeuksia:

• Tekijällä on oikeus määrätä teoskappaleiden valmistamisesta eli teoksen tallentamisesta ja kopioinnista millä tahansa teknisellä menetelmällä.
• Tekijällä on oikeus määrätä teoksen saattamisesta yleisön saataville eli julkisesta esittämisestä tai näyttämisestä tai teoskappaleiden levittämisestä yleisölle.

Milloin tekijänoikeudet ovat voimassa?

Tekijänoikeudet ovat voimassa automaattisesti. Erillistä copyright-merkintää, kuvan julkistamista tai julkaisua ei siis tarvita.

Kuva: Ken Bingham / Flickr
CC BY 2.0

Kuva: DonkeyHotey / Flickr
CC BY 2.0

Kuva: brice copin / Flickr.
CC BY-NC-ND 2.0

Miten tämä sitten on mahdollista? Tunnistat varmaankin yllä olevat kuvat muunnoksiksi Leonardo Da Vincin Mona Lisana tunnetuksi tulleesta maalauksesta.

Lain myöntämä suoja-aika on Mona Lisan osalta umpeutunut jo satoja vuosia sitten. Tekijänoikeudet ovat voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä, joten yllä olevan kaltaisten muunnosten tekeminen on Mona Lisan osalta sallittua.

Koskeeko tekijänoikeus sitten kaikkia kuvia, joiden tekijä on vielä elossa tai joiden tekijän kuolemasta on kulunut vähemmän kuin 70 vuotta? 

Laki puhuu teoskynnyksestä. Kuvan täytyy siis olla

• tekijänsä taiteellinen tuotos
• omaperäinen
• luovan työn tulos

Käytännössä lähes kaikki valokuvat sekä piirtämällä, maalaamalla ja muilla mahdollisilla tekniikoilla julkaistut kuvat ylittävät teoskynnyksen. Helpompaa on oikeastaan miettiä, mitkä teokset eivät ylitä teoskynnystä:

• tavanomaiset valokuvat, jotka kuka tahansa voisi ottaa samoissa olosuhteissa 
• kaaviokuvat tai selittävät kuvat (esim. oppikirjoissa tai käyttöohjeissa)

Valokuvat, jotka eivät ole teoksia, eivät kuitenkaan ole aivan vapaata riistaa. Niitäkin koskevat lähioikeudet, jotka kattavat käytännössä tekijänoikeuden osalta taloudelliset oikeudet. Valokuvien lähioikeudet ovat voimassa 50 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.

Kuva: bixentro / Flickr. CC BY 2.0.

Kun suoja-aika on vielä voimassa, keskeisimmät poikkeukset tekijänoikeuksista ja lähioikeuksista ovat

• oikeus tehdä kopioita yksityiseen käyttöön ja
• kuvasitaattioikeus eli lupa käyttää kuvaa tieteellisen tai arvostelevan esityksen yhteydessä.

Lisäksi tekijä itse voi luopua oikeuksistaan.

Tässä oli pikakatsaus tekijänoikeuden perusteisiin. Tiivistäen voidaan todeta, että kuvien julkaisuun, alkuperäisenä tai muunneltuna, pitää aina olla tekijän lupa, jos kuvan suoja-aika on voimassa, eikä tapaukseen tapaukseen ole sovellettavissa mitään lain sallimaa poikkeusta.

Jäikö jokin tekijänoikeuksiin liittyvä kysymys askarruttamaan mieltä? Jätä kysymys tämän sivun kommentteihin!

Lisätietoa kuvien tekijänoikeuksista:

• Tekijänoikeuslaki. Finlex.
• Kuvaoikeuksien ABC. Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry.
• Maria Rehbinder & Mari Pesola: Käytännön opas valokuvaajan tekijänoikeuksista. Finnfoto & Journalistiliitto. (2019)
• Tarmo Toikkasen kirjaan liittyvä sivusto Opettajan tekijänoikeus

P.S. Valokuvaajan oikeuksien lisäksi tulee myös huomioida kuvan kohteen oikeudet. Jos kuvan aiheena on tekijänoikeuslain alainen teos, esimerkiksi veistos, on kuvan julkaisussa ja käytössä huomioitava myös tuon teoksen tekijän oikeudet. Lisäksi  lailla on sanottavansa myös ihmisten kuvaamisesta: missä saa kuvata ja miten otettuja kuvia saa julkaista - tästä lisää vielä edempänä tässä osiossa.

6.2 Tekijänoikeuksista luopuminen

Kuva: opensourceway / Flickr. CC BY-SA 2.0.

Tekijänoikeudet ovat voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä ja lähioikeudet 50 vuotta teoksen julkaisusta. Taloudellisista tekijänoikeuksista ja lähioikeuksista voi halutessaan myös luopua.

1. Oikeudet voi siirtää erillisellä sopimuksella toiselle osapuolelle. Esimerkiksi valokuvaajan työsopimukseen saattaa kuulua osittainen kuvien tekijänoikeuksista luopuminen työnantajan hyväksi. Työsuhteessa tekijänoikeudet eivät kuitenkin automaattisesti siirry työnantajalle. Tekijänoikeuksien siirtymiseen työsuhteessa tarvitaan  aina sopimus.
2. Oikeuksista voi luopua myös ilman erillisiä sopimuksia, jolloin kuva on kenen tahansa käytettävissä. Tähän tarkoitukseen on kehitetty oma lisenssointijärjestelmä Creative Commons. Järjestelmään kuuluu useita erilaisia lisenssejä sen mukaan, mistä oikeuksista tekijä haluaa luopua. Suuri osa tämän kurssin materiaalien kuvituksesta on CC-lisenssillä julkaistua.

Creative Commons -lisenssi ei kuitenkaan anna suoraan mahdollisuutta käyttää kuvaa haluamallaan tavalla. Valitusta lisenssistä riippuen tekijä on saattanut rajoittaa kuvan muokkausta tai kaupallista käyttöä. 

Lue lisää Creative Commons -järjestelmästä Creative Commons Suomi -sivustolta.

Vinkki: Myös tämän kurssiblogin oppimateriaalissa käytetyistä kuvista suuri osa on julkaistu CC-lisenssillä. Voit katsoa niistä mallia lisenssitietojen merkitsemiseen.

Verkossa on useita sivustoja, joilla joko osa tai kaikki kuvamateriaali on käytettävissä CC-lisenssillä (tai vastaavalla esim. sivuston omalla lisenssillä). Lisenssi on kuitenkin syytä aina tarkistaa kuvan yhteydestä. Tässä joitakin sivustoja:

• Flickr (useita eri lisenssejä) - monipuolisesti sekä valokuvia että digitaalista taidetta
• Pixabay (lisenssi) - kuvituskuvia
• Pexels (lisenssi) - kuvituskuvia
• Unsplash (lisenssi) - kuvituskuvia
• Wikimedia Commons (useita eri lisenssejä) - hyvä sivusto, kun etsit kuvia tietystä henkilöstä, paikasta tms.; monet kuvista ovat käytössä erikielisissä Wikipedia-artikkeleissa

Luvallisten kuvien oikeaoppinen käyttäminen

Kun kuvan tekijä on antanut luvan kuvan käyttöön, niin kuvan yhteydessä tulee aina mainita:

• kuvaajan nimi ja/tai mahdollinen muu oikeuksien haltija
• jos kuvaajan nimi on tiedossa, se on aina mainittava
• jos kuvaajan lisäksi kuvaan on oikeudet jollain muulla taholla, sekin on mainittava (esim. arkisto, museo, kuvapalvelu tmv.)
• jos kuva on julkaistu muualla kuin kuvaajan tai kuvan oikeuksien haltijan omilla verkkosivuilla, myös kuvan julkaisupaikka (esim. Flickr, Wikimedia Commons)
• tämä perustuu sekä useiden palvelujen käyttöohjeisiin että hyvään lähteiden merkinnän tapaan (vrt. kirjallisuuslähteiden merkinnnässä kustantaja)
• myös julkaisupaikan verkko-osoite tai linkki kuvan äärelle on hyvä mainita - myös kuvan käyttölupa saattaa edellyttää tätä
• mahdollinen lisenssi
• Creative Commons -lisenssin kohdalla tulee mainita, mikä eri CC-lisensseistä on kyseessä
• CC-lisenssit edellyttävät myös linkkiä lisenssin omalle verkkosivulle

Vinkki: Vaikka kuvan lisenssi ei edellyttäisi lähdetietojen merkintää, on hyvän tavan mukaista ilmoittaa ne. Muista myös, että tämän kurssin tehtävissä kuvan lähde tulee aina merkitä, jotta opettaja pystyy ilman salapoliisityötä arvioimaan, onko tekijätietojen merkintä hallussa.

6.3 Henkilöiden kuvaaminen

Immateriaalioikeuksia koskevan lainsäädännön lisäksi kuvaamista ja kuvien käyttöä koskevat lukuisat muutkin lait, kuten henkilötietolaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja rikoslaki. Koska henkilöiden kuvaamiseen vaikuttavat useat eri lait, on hyvä ensin erotella kysymykset missä ja mitä saa kuvata ja missä ja mitä saa julkaista.

Missä ja mitä saa kuvata?

Julkisissa tiloissa saa aina kuvata. Julkisia paikkoja ovat esimerkiksi kadut, puistot, metsät, ostoskeskukset, virastot ja kirjastot. 

Yksityisissä tiloissa kuvaamiseen tarvitaan aina lupa tilan haltijalta. Tällaisia ovat esimerkiksi yksityiskodit, yksityistalojen suojatut pihat tai hotellihuoneet. Näitä kaikkia suojaa kotirauha. 

Rikoslaissa on määritelty rangaistavaksi salakatselu, jota on muun muassa valokuvaaminen ilman lupaa kotirauhan piirissä tai muissa yleisöltä suljetuissa tiloissa. Kodin lisäksi tällaisia ovat esimerkiksi myymälöiden pukukopit tai yritysten tai virastojen toimisto- tai kokoustilat.

Puolijulkinen tila on termi, jota laki ei itse asiassa tunne, mutta jota silti käytetään paljon. Käytännössä sillä tarkoitetaan esimerkiksi myymälöitä tai kouluja. Myymälän omistaja tai haltija voi itse päättää, kenellä on pääsy tilaan . Näissä rakennuksissa, joiden sisäänpääsyä omistaja tai haltija voi säädellä, hän voi myös kieltää kuvaamisen. Tämän vuoksi mm. kouluissa kuvaamiseen tarvitaan kuvauslupa.

On kuitenkin kohteliasta pyytää lupa kuvattavilta aina, kun se on mahdollista. Toki on ymmärrettävää, että esimerkiksi katunäkymää kuvatessa ei kaikilta ohikulkijoilta voi lupaa pyytää.

Milloin henkilötä esittäviä kuvia saa julkaista?

Kuva: Indigo Skies Photography / Flickr. CC BY-NC-ND 2.0.

Julkisissa tiloissa otettuja kuvia saa julkaista ilman niissä olevien henkilöiden lupaa tietyin ehdoin:

• Kuvan yhteydessä ei saa julkaista muita henkilötietoja kuten kuvattavien nimiä tai osoitteita. 
• Kuvan julkaisu ei saa loukata yksityisyyttä tai tuottaa kärsimystä siinä esiintyville henkilöille tai olla omiaan aiheuttamaan henkilöön kohdistuvaa halveksuntaa. 
• Kuvaa ei saa käyttää markkinointitarkoituksiin.

Kuva: Gullherme Nicholas / Flickr. CC BY 2.0. 

Yleiskuvia, joissa kuvan kohteena eivät ole yksittäiset henkilöt sinänsä, vaan näkymä tietystä tilasta (esim. torinäkymä), voi siis julkaista. On kuitenkin syytä miettiä erittäin tarkkaan, milloin kuvasta ja sen yhteydessä mahdollisesti olevasta tekstistä ilmenee tahattomastikin muita henkilötietoja.

Yksityisyyden piiriin kuuluvat esimerkiksi tiedot henkilön terveydentilasta ja uskonnollisestai tai poliittisesta vakaumuksesta.

Loukkaavia kuvia ei saa julkaista. Mikä sitten on loukkaavaa? Tämä voi tietysti vaihdella paljonkin yksilön kokemuksen perusteella. Esimerkiksi kuva, jossa selvästi tunnistettava henkilö käyttäytyy nolosti silmin nähden humalassa keskellä kaupunkia, olisi malliesimerkki kuvasta, jota ei saa julkaista. Myös kuvan muuntelu sen kohdetta loukkaavalla tavalla on kiellettyä.

Jos kuvaa halutaan käyttää markkinointitarkoituksessa, siihen on aina saatava erillinen lupa kuvan kohteilta. Muistatteko turkkilaisen jogurtin tapauksen? Jogurttivalmistaja oli ostanut tuotteessa käytettävän kuvan kuvatoimistolta, joka ei kuitenkaan ollut saanut kuvauksen kohteelta lupaa kuvan markkinointikäyttöön. Tässä ei kuitenkaan ole eroa sillä, markkinoidaanko kaupallista tuotetta vai esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöä.

Entä yksityistiloissa otetut kuvat - mitä niillä saa tehdä?

Jos kuva on otettu yksityiskodissa tai muussa yleisöltä suljetussa tilassa, niin jo itse kuvaamiseen on pitänyt olla lupa. Näissä tapauksissa kuvan julkaisuun pitää vielä saada lupa erikseen. Lisäksi samat rajoitukset henkilötietojen tai loukkaavan kuvan julkaisusta sekä kuvan käytöstä markkinointiin pätevät kuin edellä

Kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa on yleistä, eivätkä kuvien julkaisijat aina huomaa tai ole tietoisia siitä, että kyse on kuvan julkaisemisesta, vaikka kuva näkyisikin vain julkaisijan omille verkostoille. Yksityistilaisuuksissa otettujen kuvien julkaisuun vaikkapa Facebookissa on siis aina syytä kysyä lupa kuvattavilta. Vähintäänkin kuva on poistettava heti, jos kuvan kohde sitä pyytää.

---

Joko pää on pyörällä tästä kaikesta? Onneksi Tarmo Toikkanen on tiivistänyt nämä säännöt kymmeneen ohjeeseen, jotka Sanna Vilmusenaho on muuntanut posteriksi. Ohjeet löytyvät myös tekstimuotoisena Opettajan tekijänoikeus -blogista.

Kuva: Tarmo Toikkanen ja Sanna Vilmusenaho. Opettajan tekijänoikeus. CC BY.

Lue lisää:

• Mäkelä, Sakari & Suvanto, Timo, Ketä ja missä saa kuvata? Pohdiskeleva juttu kuvaajan oikeuksista.
• Kuvaaminen. Kopiraittila. Kopiosto ry.
• Toikkanen, Tarmo. Tuntemattomien ihmisten kuvaaminen. Opettajan tekijänoikeus -blogi.

P.S. Julkisuuden henkilöiden osalta lain antama suoja on selvästi alhaisempi.

📝Tehtävä 6

Tässä tehtävässä harjoittelet kuvien etsimistä erilaisiin käyttötarpeisiin. Etsit kolme (3) kuvaa.

(1) Olet toimittamassa verkkojulkaisuun juttua, joka käsittelee tekoälyn vaikutusta koulutukseen. Etsi kuvituskuva, jonka lisenssi sallii kuvan julkaisun. Merkitse lähde- ja lisenssitiedot kuvan yhteyteen.

(2) Sinua pyydetään etsimään kaupallista markkinointimateriaalia varten kuva suomalaisesta mökkeilykulttuurista. Kuvaa pitäisi saada myös muokata. Etsi sopiva kuva tähän tarkoitukseen. Merkitse myös lähde- ja lisenssitiedot kuvan yhteyteen.

(3) Etsi valokuva kuvataiteen teoksesta, jossa kuvan kohteena olevan teoksen alkuperäisen tekijän oikeudet ovat rauenneet, mutta teoksen valokuvaajan oikeudet ovat vielä voimassa. Mikäli kuvaaja on antanut oikeuden kuvan julkaisuun, tallenna kuva ja palauta se blogipostissa. Muista merkitä lähde- ja lisenssitiedot. Mikäli sinulla ei ole oikeutta kuvan julkaisuun, anna kuvan lähdetiedot ja linkki kyseiseen kuvaan.